Koska hyvä synnyttää hyvää.

Kohtaamisia puodin perillä

Hyväntekijä Puodista on tullut mielenkiintoinen kohtaamispaikka! Saamme päivittäin seurata, miten asiakkaat alkavat keskenään jutella. Toki myyjämmekin ovat keskutelualtiiuteen osallisia, mutta kuinka meille eksyykään niin hurmaavia ja tiedostavia ihmisiä!! Huimankopsakaksi äitiynyt maailmanmeno puhututtaa. Myös aloe veran vaikutukset, siitepölytuotteet ja pakuri ovat aiheita, josta olemme saaneet todella arvokasta käyttäjäkokemustietoa. Nuoret vegaanit, hennavärien ystävät ja suitsukkeita etsivät pitkätukkahipit ovat kaikki samassa sovussa!

Puodin yhteydessä toimiva Hyväntekijän Ompelupalvelu tuo sisään myös monenlaista uutta väkeä. Sovituskopissa vilahtaa milloin kaasojen hulmuavat helmat, milloin yllättävän nuorennäköisten wanhojen tyllihameet. Päivän hauskoimmat jutut…”suakkunat” kuten Savossa sanotaan, kuulemme kuitenkin usein ikäihmisiltä, jotka keppiinsä tai rollaattoriin nojaten kertovat tarinoita korjattavaksi tuotavista vaatteista  ja vähän niiden vierestääkin. Silloin meillä loppuvat jonninjoutavat kiireet verkkokaupan ylläpidossa, etsimme puutuolia asiakkaan alle ja uppoamme hetkeksi vanhoihin aikoihin. Muisteloissa vilahtavat usein myö viereisten puutalojen tarinat …miten tuossa aikanaan oli pankki, posti taikka Laulujuhlien toimisto. Arvokkaita kohtaamisia kaikki tyynni – kiitos, että pidätte meidät virkeänä ja hyvissä tarinoissa!

 

 

Kansainvälisesti toimiva puolue nimeltä Tellus

Pari viikkoa sitten osallistuin Rysky Riiheläisen fb-seinällä maailmanpolitiikkaa koskevaan keskusteluun ja totesin, että oikeastaan meidän kaikkien kuuluisi olla huolissaan vain yhdestä ainoasta asiasta: maapallomme kohtalosta. Ja siitä asti on jossain takavasemmalla myllännyt ajatus, miksei jo ole olemassa yhtään kansainvälisesti merkittävää toimijaa, joka nostaisi tämän isomman kuvan esiin kaikessa päätöksenteossa, joka päivä mediassa ja huomattavasti enemmän tutkimuksessa.

Jos kansainvälisiä rahoitus- ja tutkimusresursseja oikeasti keskitettäisiin nimenomaan siihen, kuinka maapallo saadaan pysymään elinkelpoisena kaikille, pystyisimme kenties tekemään ison ihmeen nopeassakin aikataulussa. Samalla huomio keskittyisi eriarvoistumisen, sodankäynnin ja rahavallan sijasta johonkin uuteen ja arvokkaaseen missioon. Missioon, jonka voisi helposti moni allekirjoittaa riippumatta iästä, rodusta, uskonnosta tai taloudellisesta asemasta.

Tänä aamuna näin valveunta, jossa syntyi kansainvälisesti toimiva puolue nimeltä Tellus. Sen puoluepoliittinen ohjelma oli lyhyt ja selkeä.

  1. Maapallo pyritään pitämään kaikin keinoin elinkelpoisena kaikille siellä eläville lajeille kansainvälisellä poliittisella toiminnalla, joka pohjautuu kunkin maan lakiin ja kansainväliseen rauhanaatteeseen.
  2. Kaikilla maapallolla elävillä on oikeus luontaiseen lajinsa mukaiseen, arvokkaaseen elämään.
  3. Globaalia tavoitetta edistetään satsaamalla ympäri maailman lasten hyvinvointiin, koulutukseen, ympäristönsuojelua edistävään tutkimukseen sekä paikallisten elinkeinotoimintojen kehittämiseen, jossa tuhlataan mahdollisimman vähän uusiutumattomia luonnonvaroja.

Tämmöistä puoluetta äänestäisin innolla. Tiedän toki, että totuus arjen toiminnasta olisi erilaista. Mutta toisaalta: Jos jokaisessa poliittisessa keskustelussa olisi paikalla joku, joka laajentaisi näkökulmaa isommaksi ja epäitsekkääksi, veisikö se vähitellen keskustelua kateissa olevien arvojen suuntaan? Alkaisivatko nykypolitikot ”jonnin joutavan itsensä ylikorostamisen” sijasta etsiä pohjaa puheilleen muualtakin kuin talouden elvyttämisestä ja lähipiirinsä intressien ajamisesta?

Yhden asian liikkeenä olisi myös helpompaa toimia – ei tarvitsisi miellyttää ketään erityisesti. Monessa asiassa äänestyspäätös tehtäisiin esim. eläinten etujen näkökulmasta. Kaikkien ihmisten kohteleminen tasa-arvoisesti olisi sisäänkirjoitettu kaikkiin lähtökohtiin. Kun kaikkia päätöksiä peilattaisiin globaaleihin vaikutuksiin, moni paikallistason vääntö asettuisi tärkeydeltään oikeisiin mittasuhteisiin.

Jos Tellus-tyyppejä putkahtelisi yksi toisensa jälkeen eri päätöksenteon asteille eri maissa ja esiintyisi medioissa, voisi kansainvälinen Tellus-yhteisö ja poliittinen vaikuttaminen kiinnostamaan nuoriakin ympäri maailmaan. Internetin ja vapaan yhteydenpitokulttuurin vieminen ympäri maailman on muutoinkin nopein tapa muuttaa maailmaa niin hyvässä kuin pahassa! Hyvä tarvitsisi nyt järjestäytynyttä kansainvälistä toimintaa, koska maapallon tulevaisuudesta välittämätön, ahneutuun perustuva verkosto muuttuu koko ajan itsekkäämmäksi ja hankalasti havainnoitavaksi.

Vastakkainasettelua

Huom! Otsikossa oli alkujaan Algerian- ja Belgium-fontti rintarinnan, joten piti jättää vähän hajurakoa.

Vastakkain asettelua

Vastakkainasettelu lienee Suomen 2015 kesän avainsana – puhuttiinpa säästä tai henkisestä ilmastosta.

Vihapuhe kansanedustajalta. Ääri-ilmiöitä lööpeissä. Muukalaisvihanvastustajat barrikaadeilla. Kaikilla unelma, mutta kovin erilaiset keinot sen toteuttamiseen. Eniten minua vaivaa kuitenkin todellisen dialogin puute. Ja luulen, että se on erään Aatun syytä. Kannamme kollektiivisessa mielessämme suurensuurta häpeää ja pelkoa, jonka symboliksi mieleeni kumpuaa kuva kasasta juutalaisten tekohampaita. Tekee mieli vaieta kaikesta, mikä vähänkin kuulostaa samalta hulluudelta tai sitten varmuuden vuoksi teilata kaikki kommentit, joissa on orastus kansallismielisyyttä.

On syytäkin hävetä. On syytäkin pelätä. Mutta on myös syytä puhua ja pakottaa ihmiset käsittelemään omia pelkojaan niin maahanmuuttajia kuin fasistejakin kohtaan. Olisi saatava äärimmäisiä vaihtoehtoja tarjoavat perustelemaan avoimesti kantojaan ja huomaamaan, mihin äärimmäiset keinot aina lopulta johtavat: mielivaltaan. Olen varma, että valtaosa maahanmuuttokriittisistä ja usea niistä sisuuntuneimmista suomalaisistakaan ei halua siirtyä mielivaltaan, vaan kyse on turhautumisesta ja turvan hakemisesta omaan epävarmuuteen. Halutaan enemmänkin järjestystä kuin mielivaltaa.

Ei ehkä uskoisi, mutta turvapaikanhakijan kanssa naimisiin meneminen, on auttanut minua ymmärtämään myös maahanmuuton vastustajia. Joskin enemmän se auttoi ymmärtämään mitä todellinen suvaitsevaisuus arjessa on. Se myös rohkaisi huomaamaan, että niin hyviä kuin huonojakin ihmisiä on ihan kaikissa kansallisuuksissa. Se kirkasti myös ajatuksen, että olemme kaikki täällä Telluksella ihan samassa paatissa, jotkut kenties A-luokan hytissä ja jotkut sullottuna ahtaaseen ruumaan. Mutta jos emme toimi globaalisti kaikkien maailman ihmisten eduksi, nilkuttaa maailma hautaansa, eikä silloin ole väliä hyttipaikalla.

Puhutaan reilusti siitä, millaisia reikiä sosiaalituet jättävät niille, jotka haluavat niitä väärinkäyttää? Puhutaan siitä, mihin kaikkeen tarvitsemme maahanmuuttajia ja kuinka turvapaikan saaneet usein tekevät hyvää niin uudessa kuin aiemmassa kotimaassaan.

Puhutaan reilusti siitä, miten Maahanmuuttoviraston toimintaa nopeutetaan ja parannetaan, joka poistaisi jo valtaosan Suomen maahanmuuttajien ongelmista. YK:n tai Punaisen Ristin avulla olisi mahdollista luoda kaikkien maiden käyttöön yhteinen järjestelmä, joka pyrkii selvittämään lähtömaassa turvapaikan hakijan taustan ja todellisen avuntarpeen. Vaikka se olisi vaikeaa ja sitoisi ihmisresursseja, siihen kannattaisi sijoittaa, jolloin säästettäisiin nyt jopa vuosia kestävät sessiot turvapaikankäsittelyssä valitusrumbineen. Odottelu ahdistaa ja altistaa ongelmille. Ja jos päätös on negatiivinen, lennätetään turvapaikanhakija kotimaahansa kahden poliisin saattueessa valtion laskuun. Jotkut heistä kokevat karun kohtalon jo kotikentällä, jotkut jatkavat pakenemistaan toiseen maahan, vain harvat palaavat lähtöruutuun. Nykyään vapaaehtoiseen palaamiseen on onneksi olemassa hankeapua.

Kansainvälisesti toimivat riippumattomat asiantuntijat pystyisivät tuottamaan muutenkin tarpeellista tietoa ongelmallisten alueiden todellisesta tilanteesta, jolloin kansainvälistä kehitysapua voitaisiin suunnata tehokkaammin ja entistä suoremmin sinne missä hätä on suurin. Kehitysavun radikaali pienentäminen Suomen taloustilanteeseen vedoten on tästäkin näkökulmasta lyhytnäköinen ja ahne ratkaisu. Puhutaan siitäkin.

Puhutaan ja pohditaan, annetaan arvoa ihan jokaisen mielipiteelle.  Mutta puhutaan ja otetaan selvää. Vastakkainasettelulla se saadaan alulle, muutoinhan vastakkainasettelua on aivan turha harrastaa. Huom! Ei enää hajurakoa, eikä värilläkään ole väliä.

Voi Pyhä Kalkuraattori….eli entä jos talouskupla saisikin puhketa?

Joskus se iskee. Epätoivo. Miten ihmeessä olemme saaneet maailman tähän tilaan? Rahasta on tullut kaiken kuningas. Kuningas, jonka viitan selässä komeilee monikansallisten yhtiöiden logot ja hihassa paikallisten osuuskauppojen ässät. Se on salien suulain puhemies, joka loistaa poissaolollaan siellä, missä sitä kipeimmin kaivataan ja sairaimmin odotetaan.  Aina kun joku uskaltautuu kysymään arvojen ja varsikin huono-osaisista välittämisen perään kaivetaan kuningaskunnassa esille Pyhä Kalkulaattori ja kerrotaan sama tarina: nyt on huono aika, nyt on kuulkaas säästettävä.

Äärimmillään se on tätä:  Samaan aikaan kun 147 yritystä maailmassa omistaa 40 % kaikesta maailman omaisuudesta http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/11/08/asiantuntijat-paljastivat-147-yritysta-hallitsee-maailmaa/201116420/12 naittaa jemeniläinen perhe 8-vuotiaan Rawan-tyttärensä rahapulassa 40-vuotiaalle miehelle. Hääyön jälkeen tyttö kuolee sisäiseen verenvuotoon. Jos emätin ei repeä hääyönä, se repeää usein teinisynnytyksen myötä. Näin käy köyhille tytöille Jemenissä. http://yle.fi/uutiset/kahdeksanvuotias_lapsimorsian_kuoli_haayonsa_seurauksena_jemenissa/6822556

Epätoivo iskee, kun ymmärtää, ettei rahakuninkaan Pyhä Kalkulaattori tule silti koskaan toista tarinaa kertomaan. Ei tule enää ”hyvää aikaa”, vaan yhä useamman on säästettävä, jotta joku voi jatkaa rikastumistaan. Yhä useamman on kärsittävä, jotta tyhjän päälle rakennettu, kalliisti ylläpidettävä talouskupla pysyy puhkuen elossa. Entä jos tarina siitä, että kaikki tulee kaatumaan, ellei koko ajan osteta ja kuluteta enemmän, ei pidäkään paikkansa? Entä jos tyhjän päälle rakennettu talouskupla saisikin puhketa? Jospa vanhan ajan kunnon kapitalismilla ja uusilla yhteiskunnallisilla ja yhteisöllisemmillä tavoitteilla syntyisi paljon parempaa? Entä jos yritykset voisivat olla olemassa muustakin syystä kuin voiton tuottamiseksi omistajilleen? http://www.hs.fi/paivanlehti/sunnuntai/Omistajan+oikeudella/a1379135069891?jako=6826795b2641d9e5f6532f8c8407cdc4

Entä jos kuluttajat nostaisivat keskisormen pystyyn Pyhälle Kalkuraattorille ja äänestäisivät jaloillaan? Ostaisivat ruokansa ja tavaransa pienyrityksiltä, suoraan tuottajilta – kierrättäisivät ja kiertäisivät parhaansa mukaan monikansalliset yhtiöt. Entä jos uuden ajan päättäjät tukkisivat saleissa yksityisomaisuuden pyhyydestä paasaavat kuninkaan puhemiehet ja ryhtyisivät todellisiin tekoihin? Jospa kuninkaan hommissa pisimmän uran tehnyt ”hyvävelistö” ymmärtäisi vanhemmiten vastuunsa ja alkaisi toimia yllättäen sen mukaan, mitä loosin seinään on kauniisti kirjoitettu.

Miksikö se muka olisi mahdollista? Siksi, että tiedostavampi aika on alkanut. Maailma on entistä pienempi – meille lännessä asuville Rawan on jo lähes naapurin tyttö. Ja taivas on kaikille yhtä avara, sinne mahtuu kaikkien jumalat, kunhan Pyhä Kalkulaattori lasketaan jalustimelta ja muutetaan arjen taskulaskimeksi. Se on mahdollista siksi, että maailmassa on lopulta todella vähän umpipahoja ihmisiä.  Sen sijaan on paljon niitä, jotka jo kaivavat keskaria taskustaan. Ja vielä enemmän niitä, jotka tekevät sen mielellään, kunhan kuulevat toisenlaista tarinaa kadulla, radiossa, tv:ssä ja kaikkialla. Ja varsinkin sitten heitä alkaa olla miljardeja, kun koulu on kaikille itsestäänselvyys ja internetin ansioista Rawan tuntuu asuvan meistä jokaisen naapurissa.

Toteutuneita unelmia, osa 3 – Taitokortteliin!

Oi, kuinka aika rientää! Hyväntekijän olemus on maaliskuun 2013 alusta muuttunut nyt myös puodiksi. Ja nyt on jo kuukausi takana vanhan puutalon tunnelmaa. Vieressä louskutellaan kangaspuilla ja hyvin erilaisia ihmisiä vaeltelee käytävillä. Selvästi entisöityä puukorttelia näytetään vieraille ja Hyväntekijänkin Puotiin on jo osautunut monenlaisia ihmisiä. Kerrassaan kivaa,  ja luonnollisesti verkkokauppaa eläväisempää :) )

Kyllä – tässä vaiheessa osa 3 toteutuneista unelmista voidaan katsoa toteutuneen. Paljon on työtä tunnettavuuden ja kannattavuuden rakentamisessa, mutta suunta on selvillä ja vauhtikin varmasti oikein hyvä. Itsehän sitä on hankala arvioida. Mutta täytyypä jälleen sanoa, että yksin tästäkään ei olisi jälleen tullut mitään! Ja kun apu on tarpeen, jostain pyyhältää aina paikalle ne kultaiset ja ihanat ihmiset: lattiasta kattoon ulottuvien hyllyjen rakentajat (kiitos Esa ja Jouni), pakkaajat ja muuttomiehet (kiitos Heli, Anne, Päivi, Mustapha, Kaarlo ja Joona), leipurit (kiitos Vieno ) ja kaikki muut avustajat ja erityisesti kaksi uutta sijoittajaosakasta. Nimittäin puodin myötä on pitänyt ottaa iso askel henkilökohtaisestikin siihen suuntaan, että tämä on nyt se ainoa työ ja missio, josta on myös saatava jokapäiväinen leipämme. Ja kuten ehkä arvaatte, ei yhteiskunnallisen yrityksen ideologialla ja hyvin maltillisilla katteilla ole kyse jättileivistä vaan enemmänkin murusista.

Näihin muruihinkin liittyy viikosta toiseen mukavia sattumuksia, miten Aloe-Argan kosteusvoiteen lahjaksi saanut toimittaja alkaa etsimään mistä löytäisi lisää hyväksi havaittua tuotetta ja päättyy verkkosivuja luettuaan tehdä etusivunjutun lehteen yhteiskunnallisesta yrityksestä. Tai kuinka kummallisia koulutuspyyntöjä aiheeseen liittyen keksivätkään koulutussuunnittelijat ja hankeihmiset. Sieltä syntyy niitä kullanarvoisia  muruja! Kyllä – kyllä se tosiaan taitaa olla niin, että hyvä synnyttää hyvää. Vahvaa uskoa se vaatii, mutta kummasti se pitää paikkansa. Kiitos, kiitos, kiitos!

 

 

Toteutuneita unelmia, osa 1

Olen alkanut uskomaan siihen,  että jos jotain asiaa riittävästi toivoo, siihen uskoo ja sen eteen tekee työtä, se todellakin toteutuu. Se on aika huima ajatus, sillä kääntäenhän se tarkoittaa, että käytännössä monen unelman toteuttamisen esteenä olemme me itse ja uskon puute. Tänä päivänä uskaltaa jo sanoa, että uskon puutteen olemme Hyväntekijä osuuskunnassa onnistuneet ohittamaan ja ajattelemaan riittävän suuresti. Muutoin emme olisi tässä vaiheessa.

Osa 1 otsikossa tarkoittaa, että alussa kuitenkin ollaan. Ja toivottavasti eri  osasista syntyy lopulta isompi, suuremman ihmisjoukon yhteinen unelma.

Todeksi on muuttunut haave verkkokaupasta, joka on moderni, täynnä tuotteita, joita ei muualta helposti löydä. Verkkokauppa, jonka tuotteet työllistävät eettisesti ja edistävät kestävää kehitystä. On kyse myös muutosvoimasta, harkituista ostopäätöksistä – pienistä päätöksistä, jotka ovat tuovat iloa nimenomaan arkeen. Huomaan sen itsekin. Joka kerta kun pesen kädet Methodin ekologisella saippualle, jossain ailahtaa hyvä olo….pullo on oikeasti kaunis siinä altaan reunalla. Saippua tuntuu käsissä joltain ihan muulta kuin saippualta….jotenkin vilvoittavalta ja hoitavalta. Ja hyvä olo senkun paranee, kun täytän sen täyttöpullosta. Ostin toki ennenkin täytettäviä nestesaippuoita, mutta en koskaan saanut niitä  täytettyä tai jostain syystä pumppu hajosi. Tuntui hassulta panna eri saippuaa vanhaan pulloon ja muuta lapsellista. Siivouspäivänä heitin sitten jemmaan jätettyjä täyttöpulloja roskiin ja tunsin olevani huono ja riittämätön.

Todeksi on muuttunut haave tukijäsenistä. Monet suuremmista eettisistä työllistäjistä ja uusio/työpajatuotteiden valmistajista ovat lähteneet mukaan verkkokauppaamme kuten Näkövammaisten keskusliitto ry ja koko Sokeva-Käsityö mallisto, Pääkaupunki Seudun Kierrätyskeskus Oy, Jupiter-säätiö Vaasasta ja moni muu pienempi toimija.

Todeksi on muuttunut asiakkaiden löytyminen. Vielä toki ehdimme  paketit postitella, emmekä huku tilauksiin. Mutta tilauksia tulee tasaisesti ja eri tapahtumissa kiertäminen on kertonut, että toimintaideaamme pidetään tärkeänä. Moni haluaa kertoa tarinansa kuultuaan Hyväntekijästä. Yllättävän monella on läheinen, kummilapsi tai muu, joka on vammainen,  mielenterveyskuntoutuja, sokea — työttömyydestä puhumattakaan. Lähes jokainen on samaa mieltä, että valmennus- ja työllistymisjaksoilla olisi hyvä päästä tekemään jotain oikeaa tuotetta, innostua kenties jostain uudesta käsillä tekemisestä. Jostain mikä pitäisi kiinni elämässä.  Muidenkin arvostamia tuotteita voisi valmistaa omaan tahtiin ja saada pientä lisäansiota ja olla ylpeä, että juuri minä teen noita tuotteita, mitkä tuossa kuvassa ovat.

Todeksi on muuttunut asioiden järjestyminen. Kiireestä ja paineesta huolimatta monet asiat ovat loksuneet paikoilleen kuin itsestään. Olemme löytäneet uskomattoman hyvän ja kenties markkinoiden edullisimman Aloe Vera -sarjan, joka on ihan uutta Suomessa. Törmäsin ihmeellisesti Styland Oy:n Teuvoon, joka oli juuri kahden vuoden väännön jälkeen saanut neuvoteltua näille tuotteille maahantuontisopimuksen. Teuvo ihastui ideologiaamme ja olemme päässeet vihkiytymään luonnonmukaisten ihmeaineiden saloihin kuten aloeen, argan-öljyyn, etana tehoseerumiin ja muuhun. Luomuplantaasin laadukkaat tuotteet näyttävät kiinnostavan juuri asiakaskuntaamme ja hyvä niin. Monia muitakin mukavia kohtaamisia ja puhemiehiä on matkalta löytynyt, joten ilolla odottelemme, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Ja unelmathan elävät edelleen. Ne ovat kuin nuo ikkunan sadenorot tänään. Nekin jatkavat matkaansa koko ajan. Hetken ne kyllä tutisevat liitoksissaan kuin miettien mihin suuntaan matka nyt jatkuukaan ja sitten noro  jatkaa matkaansa. Ja aikansa maan päällä seikkailtuaan, keikkuvat nekin taas pää pilvissä taivaalla :) )

 

Onnellisenä Yhteiskunnallinen yritys -merkistä

Osuuskuntamme on saanut Yhteiskunnallinen yritys -merkin ja arvostaa sitä suuresti. Se on kuin Avainlippu- tunnus potenssiin kymmenen.  Sitoutuminen ylijäämän jakamiseen – siis siihen, että mahdollisesta voitosta yli puolet, meidän tapauksessamme 60 %  käytetään  yhteiskunnalliseen hyvään – on iso päätös. Käytännössä pidän kuitenkin paljon tärkeämpänä kriteerinä sitä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, joka velvoittaa ns. virallistettuja yhteiskunnallisia yrityksiä vuosittain tarkastelemaan toimintaansa juuri tuossa valossa. Miten toteutamme kaunista ajatustamme yhteiskunnallisuudesta? Kuinka todellista kestävän kehityksen puolesta toimiminen on ja millä perusteilla mahdollista ylijäämää jaetaan? Siis kenen etu on kulloinkin etusijalla?

Kriteerit merkin saamiseen ovat melko tiukat, mutta se on vain hyvä. Toivomme, että Suomalaisen Työn Liitto hallinnoi merkkiä jatkossakin todellisen läpinäkyvyyden nimeen, eikä merkistä tule pelkkä markkinointikikka tai yleishyödyllisten toimijoiden täytettä vailla oleva lupaus. Ainakin tekemisen asenne on uusien yhteiskunnallisten yritysten verkostossa tällä hetkellä kohdillaan. Työtä tehdään intohimolla ja muutosvoima-asenteella. Ja siellä itää se siemen, joka voi kasvaa suureksi yhteisen hyvän puuksi. Ja hyvinkin pian.

Yhdennellätoista hetkellä – vuonna -11!

Miss Earth Hyväntekijän osastolla syyskuu 2011

Yksi vuoden kohokohtia – Miss Earth, intialainen Nicole Faria vieraili ACT NOW -metsätapahtumassa ja Hyväntekijän osastolla. Vaikka yhteiskuva maailman kauneimman naisen kanssa on ”valokuvauksellinen itsemurha”, niin antaa mennä vaan : ))  Faria osoittautui mukavaksi ja ekologisia asioita ajaksi julkimoksi, jonka muuten mm. Times on listannut maailman 10 halutuimman naisen joukkoon 2011. Hän ihastui erityisesti Aarnikukon käsin tehtyihin saippuoihin: oliivi- ja manteliöljy pohjaiseen Ruusuun sekä Vanillaan.

 

Hyväntekijän ensimmäinen vuosi on takana.  Suunnitelmat  kirkastuivat ja ideologia ytimöityi verkkokaupaksi vuosi sitten näihin aikoihin, kun kirjoitin lopputyötä yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon.  Koko ajan olen toiminut myös markkinointiviestinnän suunnittelijana omassa Mielimedia yrityksessä. Työt ovat tukeneet toinen toisiaan. Mutta siltikin takana lienee kaikkien aikojen rankin puolivuotinen –nyt uskaltaa hieman huokaista. Huoh!

Liiketoimintastrategian ensimmäinen vaihe – sisäänajo – on tehty. Verkkokaupan järjestelmät, raportointi ja ydinprosessit alkavat sujua rutiinilla. Verkostoituminen on hyvällä alulla ja brändin pohjaa on rakennettu sitkeästi ja pitkäjänteisesti. Markkinointia ja tiedottamista ei olla vielä varsinaisesti aloitettu, sillä ennen sitä kaiken tulee olla kunnossa. Valikoiman, tuotetietouden, asiakashallinnan–kaiken.  Sillä pettymys  ensimmäisellä kaupanteko kerralla on katastrofi. Sen mielikuvan korjaaminen on lähes mahdotonta tai ainakin sairaan kallista. Tässä haluamme edetä erityisen varman päälle.

Tehokkaiden Google-hakusanojen, Facebookin ja Kaverille Kans- kisojen kautta sana on kuitenkin jo kiirinyt…ja tieto uudenlaisen ideologian ”eettisen ja ekologisen yhdistämisestä” on edennyt suoraan sydämistä sydämiin, kuten osuuskunnan perustajajäsenet uskalsivat toivoa. Tilauksia on riittänyt joka päivälle  ja paketteja on kääritty välillä tiuhaankin. Yhtään reklamaatiota ei ole tullut. Myös yrityksille suunnattu ”Tänä vuonna toisin” – eettinen liikelahjapalvelu joulun alla tuotti tulosta. Jouluhitiksi nousi Luutalahden saunavasta – ja niiden laadusta ja tuoksusta tulvi myös eniten kiitosta.  Yksi uuden vuoden lupauksista onkin, että ensi vuonna ne eivät lopu kesken….okay, en ehkä uskallakaan luvata : )

Ja vaikka tehtävää on täysi tusina nyt vuoden -12 alussa, niin hyvillä mielin lähdemme kasvattamaan valikoimaa, tukijäsenten joukkoa ja etsimään uusia innovatiivisia työpajatuotteita.

Sillä uskomme, että Hyväntekijä sai alkunsa juuri yhdennellätoista hetkellä – nyt jos koskaan jo lähes jokainen  kaipaa vaihtoehtoja kerskakulutuksen sijalle.  Nekin, jotka haluavat ostaa joitain tavaroita, joita voisi kutsua ”pinnallisiksi turhakkeiksi”, haluavat tehdä myös reiluja valintoja. Tällä haluan sanoa, ettei ole mustaa ja valkoista. Ei ole yksiselitteistä oikeaa ja väärää. Eikä varsinkaan syyllistäminen paranna mitään. Mutta on valintoja, jotka synnyttävät toista  enemmän hyvää.  Ja hyvä synnyttää aina hyvää – sitä kannattaa kierrättää.

 

 

 

Hyväntekijä hyvässä suojassa

Tietoturva puhuttaa. Ja syytä onkin.

Hyväntekijän verkkokaupassa ovat tietoturvapäivitykset kohdallaan, jotta rekisteröityminen ja asioiminen tapahtuisivat ehdottoman turvallisesti.

Verkkokauppamme pohjana olevaa avointa lähdekoodia käyttää maailmanlaajuisesti yli neljännesmiljoona muuta verkkokauppaa. Tässä asiassa ryhmässä oleminen tuo turvallisuutta. Mitä useampi silmäpari ongelmakohtia etsii, niin sitä tehokkaammin ne löytyvät. Löytymisen jälkeen paikka julkaistaan muutamassa tunnissa, jonka jälkeen se on asennettuna Hyväntekijän verkkokaupassa.

Verkkokauppamme käyttäminen vaatii rekisteröitymistä, eli käyttäjätunnuksen ja salasanan luomista. Tarkat tiedot tietokantaamme tallennettavista asioista löytyvät  rekisteriselosteestamme. Salasanoja ei palvelussamme tallenneta selkokielisinä, vaan ”yksilökohtaisesti pitkästi suolattuina tarkistussummina”. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että salasanat ovat suojassa kaikilta tunnetuita avaustavoilta, kuten esimerkiksi sateenkaaritauluilta. Tietoturvatermistö voi olla joskus runollista!

Verkkokauppamme tietokantaan ei tallenneta minkäänlaisia pankkiyhteystietoja. Kaikki maksuliikenne tapahtuu pankkien omien, tehokkaasti suojattujen SSL -yhteyksien kautta.

Tervemenoa siis turvallisille ja ennen kaikkea eettisille ja ekologisille ostoksille!

www.hyvantekija.fi

Ja jos et rekisteröitymisvaiheessa jaksa lukea sääntöjä, ei huolta! Siellä sanotaan, että emme missään yhteyksissä myy, välitä tai anna rekisteröityneiden asiakkaiden tietoja kolmansille osapuolille. Se on osa Hyväntekijän ideologiaa. Mutta yleensä suosittelen kyllä katsomaan ruksimista ennen ainakin kohdan asiakastietojen käyttämisestä, sillä yllättävän monet isot ja arvostetut verkkokaupat kertovat antavansa sähköpostiosoitteen vähintäänkin koko konsernin mainos- ja markkinointikäyttöön – ja sehän selittää jo monta roskapostisuodattimen läpäisevää mainospostia sähköpostilaatikossasi.

 

Tiedostamisen aika, osa 2

Minulla on tapana nähdä kummallisia unia. Mutta tämä tämänaamuinen oli jotain vallan erikoista. Olin oikeussalissa. istuin jossain takana ja sali muistutti jotenkin kirkon penkkirivejä. Syytettyjen penkillä istui monia tuttuja päättäjänaamoja mm. Niinistö…Keskikäytävää käveli syytettynä juuri Ahtisaari. Joku  siellä edessä posotti pitkää litaniaa (vähän niinkuin kirkonmenojen jargoniaa) ja mainitsi, että summa jonka väärinkäytöksestä Ahtisaarta syytettiin oli tässä tapauksessa 93 800 euroa. Mietin unessa, että no, olis tuo Ahtisaari voinut nyt ees nuo korvaläpät ottaa korviltaan ennenkuin kävelee sisään. Hällä oli nimittäin puku päällä, mutta hassut teddykarvaiset isot korvaläpät korvilla. Tuohon ajatukseen ja euromäärään heräsin, kun puhelimen herätys piipitti.

Mietin, että olipa unessa iloisesti sekaisin Kanervan syntymäpäiväjuhlat, Ahtisaari Day, tulevat presidentinvaalit ja kaikki eilen facebookissa  käydyt maailmanparannus pohdinnat (kiitos ja anteex kaikille kavereille taas :) .

Mainittakoon, etten siis todellakaan pidä noita unessani seikkailleita henkilöitä mitenkään epäilyttävinä, paremminkin päinvastoin. Uskon, että unen viesti liittyi juuri siihen, että kaikki ovat yhtä syyllisiä. Nimittäin tähän viime vuosikymmeninä yhä hullummaksi muuttuneeseen manijahtiin. Eikä kukaan ole toisaalta suojassa sen seurauksilta, kun talouskuplat poksahtelevat ja myös väärinkäytökset joutuvat uudenlaiseen puntariin. Siinä vaiheessa yks sun toinen haluaa löytää maailman suurimmat korvaläpät.

Sillä kun nyt lopultakin talousromahdus näyttää kohdistuvan myös rahoitusmaailmaan, on mahdollista, että kaikkien aikojen suurimmat talousmuutokset lopultakin alkavat tapahtua. Vaikka ne monille kärsimystä tuottavat, niin tässä piilee kuitenkin mahdollisuus jatkaa Telluksella elämää vielä satojenkin vuosien päästä. Tämä läntinen elämäntapa (johon Kiina ja Intiakin ovat nyt kovaa vauhtia hinkumassa mukaan) kuluttaa joka vuosi 1,5-kertaisesti enemmän luonnonvaroja kuin mihin olisi varaa. Jos muutos ei tapahdu edes jossain määrin vapaaehtoisesti, se tulee joka tapauksessa tapahtumaan. Ja jos tästä talousromahduksesta ei tule niin isoa, niin että seuraukset ulottuisivat kerrankin kunnolla  myös rahamaailman ytimeen (eli tavaksi tullut käytäntö mennä kuluttajien ja kuntien kirstuille ei enää riitä…kuten toivon), niin tervetullut muutos saattaa oikeastikin alkaa.

Sveitsiläiset monimutkaisiin verkostoihin perehtyneet asiantuntijat tekivät mielenkiintoisen tutkimuksen. He ottivat aluksi selvityksen kohteeksi 37 miljoonaa yritystä ja sijoittajaa (siis käsittämättömän monta). Niistä seulottiin 43 000 monikansallista yritystä ja niiden väliset omistussuhteet. Kun omistuskytköksiä ja liikevaihtoa tutkittiin, toi malli esiin mm. 1 318 ristiinomistettua yritystä. Tulos:  147 monikansallista suuryhtiötä (joista monet suuria pankkeja), jotka hallitsevat 40 % kaikesta maailman vauraudesta.  Siis haloo—melkein puolet?…Kaikesta kullasta, mirhamista, kaikesta tavarasta ja  talojen seinistä, jokapäiväisestä leivästä ja maidosta…melkein joka toinen maitopurkki muutaman hullun yrityksen omaisuutta.

Vaikka tuon pienen yritysjohtajajoukon edessä kaikki maailman poliittiset päättäjät, eeuut ja yksittäiset kansalaiset ovat voimattomia, niin syyllisiä olemme kaikki me. Vain näillä vähemmän henkisillä arvoillamme, yltiöpäisellä kulutuksella ja materiahuumalla olemme antaneet vallan rahalle ja käytännössä niille, jotka monentavat sitä kaikista tehokkaimmin mistään muusta välittämättä.

En tiedä onko muilla….mutta minulla on jo nyt jotenkin outo häpeällinen ja syyllinen olo, kun katselen näitä uusimpia lasisia ostosparatiisihirvityksiä tai kun näen kuvia yltiöpäisestä talvivaaran hehtaarialuuesta, keskisen rakennelmista tai ideaparkista. Niistä saattaa hyvinkin tulla myöhemmin symboleja jostakin sellaisesta, mitä kukaan ei halua oikein myöhemmin muistella.

Kirjoitin eilen myös, miten yhtäkkiä huomasin, ettei kukaan oikein käytä enää sanaa ”ahneus”…koska siitä on tullut lähes yleisesti hyväksytty hyve. Sanan voi mukavasti kiertää puhumalla kustannustehokkuudesta, tulosjohtamisesta tai jostain muusta nykyaikaisemmasta. Työpaikkailmoituksiakin voi lukea monella tavalla: ”Etsimme nälkäistä (lue:ahnetta) visionääriä, jolla on kokemusta tuloksellisesta johtamisesta (lue:etsimme ahneuden ammattilaista)…”

Uutta tiedostamisen aikaa odotellessa…mukavaa joulun odotusta!