Koska hyvä synnyttää hyvää.

Kiitämme ja kumarramme!

 

 

Hyväntekijä kiittää ja kumartaa!

Nyt on aika kiittää ja katsoa, mitä saimme aikaan: missä onnistuimme ja missä emme. Hyväntekijä syntyi ideologisesta toiveesta saada saman katon alle mahdollisimman paljon suomalaisia työpajatuotteita ja vain vahvan eettisen ja ekologisen taustan omaavia muita tuotteita. Siinä onnistuimme.

Koko olemassaolomme aikana tärkeimpiä kumppaneita ovat olleet näkövammaiset käsityöläiset, joiden valmistamia tuotteita olemme myyneet kokonaisuutena eniten. Mukana on harjatuotteiden lisäksi paljon villasukkia, koruja, erilaisia pannunalusia ja paljon muuta. Kaikki kaunista – laadukasta ja kestävää.

Kiitämme ja kumarramme myös muita paikallisia ”luotto-käsityötaitajia” kuten puutuotteiden tekijöitä, huovuttajia ja ompelijoita – myös kekseliäitä ns. resingnaajia. Teidän kanssanne pidetyt ideapalaverit ovat olleet huikeita hetkiä ja synnyttäneet tuotteita ja tuoteperheitä, joissa on parhaimmillaan toteutunut sekä kysynnän tarve, kierrätys ja onnistunut tuotteistaminen. Tosin kuten olettaa saattaa, joskus on menty metsäänkin. Tai arvioitu menekki väärin. Mutta niistäkin on selvitty – kiitos luottamuksesta ja pitkämielisyydestänne!

Yhtenä tärkeimmistä onnistumisistamme pidän tinkimättömyyttä. Emme tiukkoina taloudellisina hetkinäkään, menneet siitä mistä aita on matalin. Emme myyneet yhtään tuotetta, jonka taustaa emme olisi selvittänet. Jos tuote siirtyi mielestämme kyseenalaiselle kansainväliselle jakelijalle kuten esim. Pukka-teen tai Schmidts-deodoranttien jakelu, lopetimme tuotteiden myynnin. Maailmankaupan tuotteita olisimme halunneet pitää valikoimissa enemmänkin, jos varaston sisäänostoon olisi ollut käytettävissä enemmän varoja. Teimme jonkin verran myös suoria ostoja mm. länsiafrikkalaisten ja nicaraqualaisten käsityötuotteiden osalta. Leveälestiset, vanhalla suutaritekniikalla ommellut nahkakengät Puolasta, muodostuivat yhdeksi tärkeimmäksi myyntiartikkeliksi jo toimiessamme Taitokorttelin Mustosen talossa.

Käytännössä osuuskunnan jatkuva kehittäminen ja monialaistuminen (www.ompelupalvelua.com, www.jalkojenhoitoa.com, www.raivarit.com, www.viestintaa.com) mahdollisti tappiota tuottaneen Puodin toiminnan jatkumisen näin kauan. Torin seudun pitkälliset remontit ja markkinoinnin vähäiset resurssit vaikuttivat siihen, että lopettamiseen Puodin osalta päädyttiin 2018 marraskuun osuuskuntakokouksessa. Olemme voittoa tavoittelematon osuuskunta, mutta emme me tappiotakaan tavoittele 😊 Hyvillä mielin ja kiitollisena sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden huikeasta tsemppituesta siirrymme vuoden alussa uusiin haasteisiin!

Ompelupalvelun Anna-Kaisa Soivuoren löytää jo tammikuun toisella viikolla uudesta osoitteesta: aivan ytimestä, kävelykadulta – Kauppakatu 25 C, 4. krs. Ja samassa tilassa toimii helmikuusta alkaen myös luonnonmukaisten aloe vera-tuotteiden myynti, jota Riitta Nyberg jatkaa maahantuontiyrityksen Styland Oy:n tuotepäällikkönä.  H- Viestintätiimi jatkaa toimintaansa keskittyen pääasiassa sähköiseen yritysviestintään. Myös jalkojenhoitaja Emilia Ryynäsen Kotiin-palvelut jatkuvat joensuulaisen Napakka Osuuskunnan kautta.

Tervetuloa viimeisten viikkojen Poistomyyntiin Taitokorttelin Tiilitaloon – tarjolla todellisia löytöjä! Häkeltyneenä asiakkaiden tunnekirjosta lopettamisilmoituksen jälkeen, haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme, jotka piditte meidät näin kauan pystyssä. Ostavin ja uskollisin asiakaskuntamme on muodostunut pienituloisista opiskelijoista, eläkeläisnaisista sekä pienten lasten äideistä — erityisen syvä kumarrus teidän suuntaan, sillä tiedämme mitä se on – ns. kädestä suuhun eläminen. Ja tiedämme myös sen, miten mukava on katsoa peiliin, kun on tietää pysyneensä omissa arvoissaan, olipa kyse yksittäisen ekotuotteen ostamisesta tai yrityksen sisäänostovalinnoista.

Oheiseen infograafiin kokosimme lukuja, jotka konkretisoivat sloganimme todeksi: Hyvä synnytti varmasti hyvää. Teimme esim. ison työn viedessämme Unicef-nuket verkkokauppaamme. Myimme lähes 400 kpl paikallisten vapaaehtoisten tekemää Unicef-nukkea, tilittäen yli 10 000 euroa suoraan rokotuksiin maailman lapsille.

Olemme saaneet viime vuosina haastattelupyyntöjä mitä erilaisempiin tutkimuksiin ja kuulleet sen asiakkaiden ja turistienkin suusta: Hyväntekijä on toiminut edelläkävijänä yhteiskunnallisten yritysten ja ”eko-sekakauppojen” perustamiseen. Uskomme itsekin, ettei työmme ole mennyt hukkaan, ”koska hyvä synnyttää hyvää”. Edelleenkin.

9 vuoden aikaansaannoksia

Voisi luulla, jotta nyt Hyväntekijä Puodin lopettamispäätöksen jälkeen olisi epäonnistunut olo. Tietysti välillä onkin – lähinnä siksi, että olisi pitänyt osata arvioida ennakkoon, miten paljon kaupankäyntiä hiljentää ympärillä olevat tie- ja toriremontit. Varsinkin, kun Taitokorttelissa asiakasvirta pohjaa paljon matkailijoihin ja keskittyy sesonkeihin. Maakunnan väkikin tuntui oppivan puolessatoista vuodessa uudet ajoreitit sinne, minne oli helpoin ajaa ja missä pysäköinti on ilmaista oven edessä. Ja toki peiliin pitää katsoa monessa muussakin asiassa. Silti pinnassa on enemmän kaikki positiiviset aikaansaannokset.

Yhden naisen unelma sai siivet jo alkuvaiheessa, kun osuuskunnan tukijäseniksi lähtivät maamme tärkeimmät työpajatoimijat kuten Sokeva-Käsityö ja Jupiter-säätiö. Myös paikallisesti hyvät toimijat: Joensuun Nuorisoverstas ja Kotikartanoyhdistys innostuivat ideasta. Näistä nimeltä mainituista enää Joensuun Nuorisoverstas toimii työpajana, muut ovat lopettaneet tai toiminta ajettu alas.

Työllistymisen vaikeutuessa ja yhteiskunnan ajaessa alas osatyökykyisten työllistämiseen tähtääviä toimintoja, Hyväntekijästä tuli monelle osatyökykyiselle käsityöläiselle pelastus. Otimme kymmenien yksityisten taitavien tekijöiden tuotteita myyntiin. Tarjosimme heille jopa ilmaiseksi kauppapaikan verkossa ja puodissa, olimme mukana kehittämässä tuotteita ja tuoteperheitä, autoimme tarinoiden tekemisessä, tarvikkeiden etsinnässä ja tietenkin myymisessä. Ja usealle valmiille käsityöyrittäjälle olimme rikkana rokassa: myyntipaikka, joka on tilittänyt tuotteista muutaman kerran vuodessa, mutta ei ole ottanut provisioksi 50-60%:a myyntihinnasta vaan 20-30%.

Työllistimme itse suoraankin: 18 hyvää tyyppiä erilaisiin harjoitteluihin ja palkkatukityöhön. Moni suoritti myös myynnin ja sähköisen kaupankäynnin tutkintoja, joiden näyttöjä ohjasimme ja arvioimme. Motivoituneimmat halusivat liittyä jäseniksi osuuskuntaamme ja saimmekin heistä luotettavimmat ja ahkerimmat työntekijät.

Aikaansaannosta lienee myös monialaistumisemme: viestinnänsuunnittelua, korjausompelua, jalkojenhoitoa KOTIIN-palveluna sekä siivous- ja järjestelypalveluja. Teimme niitä lähinnä koteihin, joiden järjestämisen sosiaalitoimi tai palotarkastaja katsoi ehdoksi asunnossa asumisen jatkumiselle. Ei siis ihan pikkusiivouksia – vaan jokainen urakka ihan omanlainen haasteensa. Niiden videoimisessa olisi saattanut amerikkalaiset Hamstraajat jäädä kakkoseksi. Mutta urakoita on tehty tietenkin matalalla profiililla. Meillä on loistava ”Raivari”- tiimi, jossa on osuuskunnan jäsenien lisäksi Hyväntekijä-lähettiläitä. Nämä palvelut jatkuvat edelleen, uusia osoitteita ja muuta tietoa päivitetään suoraan niiden sivuille: www.viestintaa.com, www.ompelupalvelua.com, www.jalkojenhoitoa.com, www.raivarit.com.

Hyväntekijän lopettaminen on saanut monen asiakkaamme jopa kyyneliin. Monelle tämä on ollut viimeinen vaihtoehtokauppa Joensuussa. Jatkoimme jo aiemmin lopettaneen Maailmankaupan korvikkeena, Unicef-nukke verkkokauppana ja kaikenlaisen oudon perinnetavaran kauppana ”saunavastoista piirakkapulikoihin”. Kulttuuriravintoloiden ja -kahviloiden, Wanhan Kulman Puodin ja monen muun erikoisliikkeen sulkeuduttua, tulee ymmärrettävästi olo, että pienet vaihtoehtoliikkeet kerrassaan katoavat Joensuusta. Kaupunkia rikastuttavaa vaihtoehtoista liiketoimintaa tukemaan olisi todellakin tärkeää löytää keinoja yrityskehittämisen ja elinkeinoelämän hankkeiden muodossa, enkä tarkoita varsinaisesti rahaa. Toisaalta on myös niin, että kuluttajan valinnat ratkaisevat eniten! Arkireitti töistä kulkee useimmiten vain marketin kautta kotiin. Ja jos kierros erikoiskaupoissa ja -ravintoloissa tulee tehtyä vain silloin, kun vieraille halutaan esitellä kaupunkimme kivoja pikkupaikkoja, niin valitettavasti se ei riitä näin pienessä maakunnassa.

Yhdeksän vuoden aikana olemme saaneet olla mukana monen kymmenen uuden tuotteen suunnittelussa, miettimässä uusiokäyttömahdollisuuksia ja tehneet todeksi ideologiaamme, joka pohjautuu sloganiin ”Koska hyvä synnyttää hyvää.”. Hyvä on kiertänyt takaisin luoksemme ihanina kanssayrittäjinä, kannustavina yhteistyökumppaneina ja iloisina vakioasiakkaina. Uusien haasteiden edessä, kiitämme siitä pääomasta.

Eko-keko

”Jotta mahdolliset lapsenlapset voisivat sanoa, että mummo ainakin jotain yritti!”, näin muistan sanoneeni silloin, kun Hyväntekijä logoa suunniteltiin. Piti oikein tiedostosta tarkistaa, milloin logo on tehty: 1.4.2008.  Siis yli kymmenen vuotta sitten kipuilin sitä, että ilmasto lämpenee, omistaminen keskittyy ja yhä useampi sinkoaa oravanpyörästä ihan ulalle ja minä vain täällä tuotan mainoslauseita ja tuotteistan, jotta ihmiset ostaisivat enemmän. – Huh! Tuosta tuskasta syntyi ajatus kauppapaikasta, jossa myytäisiin vain eettisiä työpajatuotteita ja ekologisia vaihtoehtoja. Ja niiden tuotteiden myynninedistäminen tuntui juuri siltä työltä, jolla halusin kantaa omat korteni ”eko-kekoon”.

Logon suunnitellut graafinen suunnittelija Bia Mikkonen ajatteli ”hyvän haltijan kepin huispautusta” tehdessään h-kirjaimen ympärille kaaria, mutta eipä arvannut, jotta se toimisi kuin vihjeenä myös @-merkille ja verkkokaupalle, jolla sitten aloitimme. Kylläpä on maailma muuttunut 10 vuodessa. Mutta viimeisimmän ilmastoraportin myötä täytyy toivoa, että se muuttuu todella paljon nopeammin tulevan 10 vuoden aikana.

Maapallomme säilyttäminen edes kutakuinkin elämälle mahdollisena paikkana, vaatii se raportin mukaan huomattavan suuria muutoksia. Kenelläkään ei liene täydellistä tietoa niiden riittävyydestä. Ja vielä vähemmän kerrannaisvaikutuksista, jos muutoksiin ei kyetä. Tässä valossa kuluneen kymmenen vuoden edistysaskeleet kuten jätteiden lajittelu, ekopakkaminen, lähi- ja kasvisruokien suosiminen, kierrätysmateriaalien hyödyntäminen tuntuvat tipuaskeleilta verrattuna niihin harppauksiin, joita nyt tarvitaan.

Vaikka vastakkainasettelu ärsyttää, se on kuitenkin usein nopein tie muutokseen. Ehkä tarvitsimme Trumpin, nähdäksemme miten usein vallan ja miljoonien tekemisen takana on persoonallisuushäiriöinen ”pikku-lapsi”. Ehkä tarvitsimme valemediat, nähdäksemme uutis- ja tutkimustiedon valtarakenteisiin, jossa niissäkin on kehitettävää. Ehkä Suomi tarvitsi Sipilän, nähdäkseen mitä hyvää ja toisaalta mitä huonoa on suomalaisessa parlamentarismissa.

Mitä tarvitsisimme, jotta niitä isoja korsia ja mittavia muutoksia alettaisiin saada eko-kekoon? Ehkä tarvitsimme uhkan ulkoavaruudesta ennen kuin ymmärtäisimme, että olemme kaikki samassa paatissa, nimeltä Tellus. Ja sen uhkan, jonka ilmasto ja eliöstön katoaminen aiheuttaa, loimme itse – laiminlyömällä luontoa, kohtuullisuutta ja ihmisyyttä. Mutta edelleen on toivoa, sillä ihmiset saavat tieteen, teknologian, talouden ja taiteen yhdistäessään todella paljon aikaan!

Kohtaamisia puodin perillä

Hyväntekijä Puodista on tullut mielenkiintoinen kohtaamispaikka! Saamme päivittäin seurata, miten asiakkaat alkavat keskenään jutella. Toki myyjämmekin ovat keskutelualtiiuteen osallisia, mutta kuinka meille eksyykään niin hurmaavia ja tiedostavia ihmisiä!! Huimankopsakaksi äitiynyt maailmanmeno puhututtaa. Myös aloe veran vaikutukset, siitepölytuotteet ja pakuri ovat aiheita, josta olemme saaneet todella arvokasta käyttäjäkokemustietoa. Nuoret vegaanit, hennavärien ystävät ja suitsukkeita etsivät pitkätukkahipit ovat kaikki samassa sovussa!

Puodin yhteydessä toimiva Hyväntekijän Ompelupalvelu tuo sisään myös monenlaista uutta väkeä. Sovituskopissa vilahtaa milloin kaasojen hulmuavat helmat, milloin yllättävän nuorennäköisten wanhojen tyllihameet. Päivän hauskoimmat jutut…”suakkunat” kuten Savossa sanotaan, kuulemme kuitenkin usein ikäihmisiltä, jotka keppiinsä tai rollaattoriin nojaten kertovat tarinoita korjattavaksi tuotavista vaatteista  ja vähän niiden vierestääkin. Silloin meillä loppuvat jonninjoutavat kiireet verkkokaupan ylläpidossa, etsimme puutuolia asiakkaan alle ja uppoamme hetkeksi vanhoihin aikoihin. Muisteloissa vilahtavat usein myö viereisten puutalojen tarinat …miten tuossa aikanaan oli pankki, posti taikka Laulujuhlien toimisto. Arvokkaita kohtaamisia kaikki tyynni – kiitos, että pidätte meidät virkeänä ja hyvissä tarinoissa!

 

 

Kansainvälisesti toimiva puolue nimeltä Tellus

Pari viikkoa sitten osallistuin Rysky Riiheläisen fb-seinällä maailmanpolitiikkaa koskevaan keskusteluun ja totesin, että oikeastaan meidän kaikkien kuuluisi olla huolissaan vain yhdestä ainoasta asiasta: maapallomme kohtalosta. Ja siitä asti on jossain takavasemmalla myllännyt ajatus, miksei jo ole olemassa yhtään kansainvälisesti merkittävää toimijaa, joka nostaisi tämän isomman kuvan esiin kaikessa päätöksenteossa, joka päivä mediassa ja huomattavasti enemmän tutkimuksessa.

Jos kansainvälisiä rahoitus- ja tutkimusresursseja oikeasti keskitettäisiin nimenomaan siihen, kuinka maapallo saadaan pysymään elinkelpoisena kaikille, pystyisimme kenties tekemään ison ihmeen nopeassakin aikataulussa. Samalla huomio keskittyisi eriarvoistumisen, sodankäynnin ja rahavallan sijasta johonkin uuteen ja arvokkaaseen missioon. Missioon, jonka voisi helposti moni allekirjoittaa riippumatta iästä, rodusta, uskonnosta tai taloudellisesta asemasta.

Tänä aamuna näin valveunta, jossa syntyi kansainvälisesti toimiva puolue nimeltä Tellus. Sen puoluepoliittinen ohjelma oli lyhyt ja selkeä.

  1. Maapallo pyritään pitämään kaikin keinoin elinkelpoisena kaikille siellä eläville lajeille kansainvälisellä poliittisella toiminnalla, joka pohjautuu kunkin maan lakiin ja kansainväliseen rauhanaatteeseen.
  2. Kaikilla maapallolla elävillä on oikeus luontaiseen lajinsa mukaiseen, arvokkaaseen elämään.
  3. Globaalia tavoitetta edistetään satsaamalla ympäri maailman lasten hyvinvointiin, koulutukseen, ympäristönsuojelua edistävään tutkimukseen sekä paikallisten elinkeinotoimintojen kehittämiseen, jossa tuhlataan mahdollisimman vähän uusiutumattomia luonnonvaroja.

Tämmöistä puoluetta äänestäisin innolla. Tiedän toki, että totuus arjen toiminnasta olisi erilaista. Mutta toisaalta: Jos jokaisessa poliittisessa keskustelussa olisi paikalla joku, joka laajentaisi näkökulmaa isommaksi ja epäitsekkääksi, veisikö se vähitellen keskustelua kateissa olevien arvojen suuntaan? Alkaisivatko nykypolitikot ”jonnin joutavan itsensä ylikorostamisen” sijasta etsiä pohjaa puheilleen muualtakin kuin talouden elvyttämisestä ja lähipiirinsä intressien ajamisesta?

Yhden asian liikkeenä olisi myös helpompaa toimia – ei tarvitsisi miellyttää ketään erityisesti. Monessa asiassa äänestyspäätös tehtäisiin esim. eläinten etujen näkökulmasta. Kaikkien ihmisten kohteleminen tasa-arvoisesti olisi sisäänkirjoitettu kaikkiin lähtökohtiin. Kun kaikkia päätöksiä peilattaisiin globaaleihin vaikutuksiin, moni paikallistason vääntö asettuisi tärkeydeltään oikeisiin mittasuhteisiin.

Jos Tellus-tyyppejä putkahtelisi yksi toisensa jälkeen eri päätöksenteon asteille eri maissa ja esiintyisi medioissa, voisi kansainvälinen Tellus-yhteisö ja poliittinen vaikuttaminen kiinnostamaan nuoriakin ympäri maailmaan. Internetin ja vapaan yhteydenpitokulttuurin vieminen ympäri maailman on muutoinkin nopein tapa muuttaa maailmaa niin hyvässä kuin pahassa! Hyvä tarvitsisi nyt järjestäytynyttä kansainvälistä toimintaa, koska maapallon tulevaisuudesta välittämätön, ahneutuun perustuva verkosto muuttuu koko ajan itsekkäämmäksi ja hankalasti havainnoitavaksi.

Vastakkainasettelua

Huom! Otsikossa oli alkujaan Algerian- ja Belgium-fontti rintarinnan, joten piti jättää vähän hajurakoa.

Vastakkain asettelua

Vastakkainasettelu lienee Suomen 2015 kesän avainsana – puhuttiinpa säästä tai henkisestä ilmastosta.

Vihapuhe kansanedustajalta. Ääri-ilmiöitä lööpeissä. Muukalaisvihanvastustajat barrikaadeilla. Kaikilla unelma, mutta kovin erilaiset keinot sen toteuttamiseen. Eniten minua vaivaa kuitenkin todellisen dialogin puute. Ja luulen, että se on erään Aatun syytä. Kannamme kollektiivisessa mielessämme suurensuurta häpeää ja pelkoa, jonka symboliksi mieleeni kumpuaa kuva kasasta juutalaisten tekohampaita. Tekee mieli vaieta kaikesta, mikä vähänkin kuulostaa samalta hulluudelta tai sitten varmuuden vuoksi teilata kaikki kommentit, joissa on orastus kansallismielisyyttä.

On syytäkin hävetä. On syytäkin pelätä. Mutta on myös syytä puhua ja pakottaa ihmiset käsittelemään omia pelkojaan niin maahanmuuttajia kuin fasistejakin kohtaan. Olisi saatava äärimmäisiä vaihtoehtoja tarjoavat perustelemaan avoimesti kantojaan ja huomaamaan, mihin äärimmäiset keinot aina lopulta johtavat: mielivaltaan. Olen varma, että valtaosa maahanmuuttokriittisistä ja usea niistä sisuuntuneimmista suomalaisistakaan ei halua siirtyä mielivaltaan, vaan kyse on turhautumisesta ja turvan hakemisesta omaan epävarmuuteen. Halutaan enemmänkin järjestystä kuin mielivaltaa.

Ei ehkä uskoisi, mutta turvapaikanhakijan kanssa naimisiin meneminen, on auttanut minua ymmärtämään myös maahanmuuton vastustajia. Joskin enemmän se auttoi ymmärtämään mitä todellinen suvaitsevaisuus arjessa on. Se myös rohkaisi huomaamaan, että niin hyviä kuin huonojakin ihmisiä on ihan kaikissa kansallisuuksissa. Se kirkasti myös ajatuksen, että olemme kaikki täällä Telluksella ihan samassa paatissa, jotkut kenties A-luokan hytissä ja jotkut sullottuna ahtaaseen ruumaan. Mutta jos emme toimi globaalisti kaikkien maailman ihmisten eduksi, nilkuttaa maailma hautaansa, eikä silloin ole väliä hyttipaikalla.

Puhutaan reilusti siitä, millaisia reikiä sosiaalituet jättävät niille, jotka haluavat niitä väärinkäyttää? Puhutaan siitä, mihin kaikkeen tarvitsemme maahanmuuttajia ja kuinka turvapaikan saaneet usein tekevät hyvää niin uudessa kuin aiemmassa kotimaassaan.

Puhutaan reilusti siitä, miten Maahanmuuttoviraston toimintaa nopeutetaan ja parannetaan, joka poistaisi jo valtaosan Suomen maahanmuuttajien ongelmista. YK:n tai Punaisen Ristin avulla olisi mahdollista luoda kaikkien maiden käyttöön yhteinen järjestelmä, joka pyrkii selvittämään lähtömaassa turvapaikan hakijan taustan ja todellisen avuntarpeen. Vaikka se olisi vaikeaa ja sitoisi ihmisresursseja, siihen kannattaisi sijoittaa, jolloin säästettäisiin nyt jopa vuosia kestävät sessiot turvapaikankäsittelyssä valitusrumbineen. Odottelu ahdistaa ja altistaa ongelmille. Ja jos päätös on negatiivinen, lennätetään turvapaikanhakija kotimaahansa kahden poliisin saattueessa valtion laskuun. Jotkut heistä kokevat karun kohtalon jo kotikentällä, jotkut jatkavat pakenemistaan toiseen maahan, vain harvat palaavat lähtöruutuun. Nykyään vapaaehtoiseen palaamiseen on onneksi olemassa hankeapua.

Kansainvälisesti toimivat riippumattomat asiantuntijat pystyisivät tuottamaan muutenkin tarpeellista tietoa ongelmallisten alueiden todellisesta tilanteesta, jolloin kansainvälistä kehitysapua voitaisiin suunnata tehokkaammin ja entistä suoremmin sinne missä hätä on suurin. Kehitysavun radikaali pienentäminen Suomen taloustilanteeseen vedoten on tästäkin näkökulmasta lyhytnäköinen ja ahne ratkaisu. Puhutaan siitäkin.

Puhutaan ja pohditaan, annetaan arvoa ihan jokaisen mielipiteelle.  Mutta puhutaan ja otetaan selvää. Vastakkainasettelulla se saadaan alulle, muutoinhan vastakkainasettelua on aivan turha harrastaa. Huom! Ei enää hajurakoa, eikä värilläkään ole väliä.

Voi Pyhä Kalkuraattori….eli entä jos talouskupla saisikin puhketa?

Joskus se iskee. Epätoivo. Miten ihmeessä olemme saaneet maailman tähän tilaan? Rahasta on tullut kaiken kuningas. Kuningas, jonka viitan selässä komeilee monikansallisten yhtiöiden logot ja hihassa paikallisten osuuskauppojen ässät. Se on salien suulain puhemies, joka loistaa poissaolollaan siellä, missä sitä kipeimmin kaivataan ja sairaimmin odotetaan.  Aina kun joku uskaltautuu kysymään arvojen ja varsikin huono-osaisista välittämisen perään kaivetaan kuningaskunnassa esille Pyhä Kalkulaattori ja kerrotaan sama tarina: nyt on huono aika, nyt on kuulkaas säästettävä.

Äärimmillään se on tätä:  Samaan aikaan kun 147 yritystä maailmassa omistaa 40 % kaikesta maailman omaisuudesta http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/11/08/asiantuntijat-paljastivat-147-yritysta-hallitsee-maailmaa/201116420/12 naittaa jemeniläinen perhe 8-vuotiaan Rawan-tyttärensä rahapulassa 40-vuotiaalle miehelle. Hääyön jälkeen tyttö kuolee sisäiseen verenvuotoon. Jos emätin ei repeä hääyönä, se repeää usein teinisynnytyksen myötä. Näin käy köyhille tytöille Jemenissä. http://yle.fi/uutiset/kahdeksanvuotias_lapsimorsian_kuoli_haayonsa_seurauksena_jemenissa/6822556

Epätoivo iskee, kun ymmärtää, ettei rahakuninkaan Pyhä Kalkulaattori tule silti koskaan toista tarinaa kertomaan. Ei tule enää ”hyvää aikaa”, vaan yhä useamman on säästettävä, jotta joku voi jatkaa rikastumistaan. Yhä useamman on kärsittävä, jotta tyhjän päälle rakennettu, kalliisti ylläpidettävä talouskupla pysyy puhkuen elossa. Entä jos tarina siitä, että kaikki tulee kaatumaan, ellei koko ajan osteta ja kuluteta enemmän, ei pidäkään paikkansa? Entä jos tyhjän päälle rakennettu talouskupla saisikin puhketa? Jospa vanhan ajan kunnon kapitalismilla ja uusilla yhteiskunnallisilla ja yhteisöllisemmillä tavoitteilla syntyisi paljon parempaa? Entä jos yritykset voisivat olla olemassa muustakin syystä kuin voiton tuottamiseksi omistajilleen? http://www.hs.fi/paivanlehti/sunnuntai/Omistajan+oikeudella/a1379135069891?jako=6826795b2641d9e5f6532f8c8407cdc4

Entä jos kuluttajat nostaisivat keskisormen pystyyn Pyhälle Kalkuraattorille ja äänestäisivät jaloillaan? Ostaisivat ruokansa ja tavaransa pienyrityksiltä, suoraan tuottajilta – kierrättäisivät ja kiertäisivät parhaansa mukaan monikansalliset yhtiöt. Entä jos uuden ajan päättäjät tukkisivat saleissa yksityisomaisuuden pyhyydestä paasaavat kuninkaan puhemiehet ja ryhtyisivät todellisiin tekoihin? Jospa kuninkaan hommissa pisimmän uran tehnyt ”hyvävelistö” ymmärtäisi vanhemmiten vastuunsa ja alkaisi toimia yllättäen sen mukaan, mitä loosin seinään on kauniisti kirjoitettu.

Miksikö se muka olisi mahdollista? Siksi, että tiedostavampi aika on alkanut. Maailma on entistä pienempi – meille lännessä asuville Rawan on jo lähes naapurin tyttö. Ja taivas on kaikille yhtä avara, sinne mahtuu kaikkien jumalat, kunhan Pyhä Kalkulaattori lasketaan jalustimelta ja muutetaan arjen taskulaskimeksi. Se on mahdollista siksi, että maailmassa on lopulta todella vähän umpipahoja ihmisiä.  Sen sijaan on paljon niitä, jotka jo kaivavat keskaria taskustaan. Ja vielä enemmän niitä, jotka tekevät sen mielellään, kunhan kuulevat toisenlaista tarinaa kadulla, radiossa, tv:ssä ja kaikkialla. Ja varsinkin sitten heitä alkaa olla miljardeja, kun koulu on kaikille itsestäänselvyys ja internetin ansioista Rawan tuntuu asuvan meistä jokaisen naapurissa.

Toteutuneita unelmia, osa 3 – Taitokortteliin!

Oi, kuinka aika rientää! Hyväntekijän olemus on maaliskuun 2013 alusta muuttunut nyt myös puodiksi. Ja nyt on jo kuukausi takana vanhan puutalon tunnelmaa. Vieressä louskutellaan kangaspuilla ja hyvin erilaisia ihmisiä vaeltelee käytävillä. Selvästi entisöityä puukorttelia näytetään vieraille ja Hyväntekijänkin Puotiin on jo osautunut monenlaisia ihmisiä. Kerrassaan kivaa,  ja luonnollisesti verkkokauppaa eläväisempää :))

Kyllä – tässä vaiheessa osa 3 toteutuneista unelmista voidaan katsoa toteutuneen. Paljon on työtä tunnettavuuden ja kannattavuuden rakentamisessa, mutta suunta on selvillä ja vauhtikin varmasti oikein hyvä. Itsehän sitä on hankala arvioida. Mutta täytyypä jälleen sanoa, että yksin tästäkään ei olisi jälleen tullut mitään! Ja kun apu on tarpeen, jostain pyyhältää aina paikalle ne kultaiset ja ihanat ihmiset: lattiasta kattoon ulottuvien hyllyjen rakentajat (kiitos Esa ja Jouni), pakkaajat ja muuttomiehet (kiitos Heli, Anne, Päivi, Mustapha, Kaarlo ja Joona), leipurit (kiitos Vieno ) ja kaikki muut avustajat ja erityisesti kaksi uutta sijoittajaosakasta. Nimittäin puodin myötä on pitänyt ottaa iso askel henkilökohtaisestikin siihen suuntaan, että tämä on nyt se ainoa työ ja missio, josta on myös saatava jokapäiväinen leipämme. Ja kuten ehkä arvaatte, ei yhteiskunnallisen yrityksen ideologialla ja hyvin maltillisilla katteilla ole kyse jättileivistä vaan enemmänkin murusista.

Näihin muruihinkin liittyy viikosta toiseen mukavia sattumuksia, miten Aloe-Argan kosteusvoiteen lahjaksi saanut toimittaja alkaa etsimään mistä löytäisi lisää hyväksi havaittua tuotetta ja päättyy verkkosivuja luettuaan tehdä etusivunjutun lehteen yhteiskunnallisesta yrityksestä. Tai kuinka kummallisia koulutuspyyntöjä aiheeseen liittyen keksivätkään koulutussuunnittelijat ja hankeihmiset. Sieltä syntyy niitä kullanarvoisia  muruja! Kyllä – kyllä se tosiaan taitaa olla niin, että hyvä synnyttää hyvää. Vahvaa uskoa se vaatii, mutta kummasti se pitää paikkansa. Kiitos, kiitos, kiitos!

 

 

Toteutuneita unelmia, osa 1

Olen alkanut uskomaan siihen,  että jos jotain asiaa riittävästi toivoo, siihen uskoo ja sen eteen tekee työtä, se todellakin toteutuu. Se on aika huima ajatus, sillä kääntäenhän se tarkoittaa, että käytännössä monen unelman toteuttamisen esteenä olemme me itse ja uskon puute. Tänä päivänä uskaltaa jo sanoa, että uskon puutteen olemme Hyväntekijä osuuskunnassa onnistuneet ohittamaan ja ajattelemaan riittävän suuresti. Muutoin emme olisi tässä vaiheessa.

Osa 1 otsikossa tarkoittaa, että alussa kuitenkin ollaan. Ja toivottavasti eri  osasista syntyy lopulta isompi, suuremman ihmisjoukon yhteinen unelma.

Todeksi on muuttunut haave verkkokaupasta, joka on moderni, täynnä tuotteita, joita ei muualta helposti löydä. Verkkokauppa, jonka tuotteet työllistävät eettisesti ja edistävät kestävää kehitystä. On kyse myös muutosvoimasta, harkituista ostopäätöksistä – pienistä päätöksistä, jotka ovat tuovat iloa nimenomaan arkeen. Huomaan sen itsekin. Joka kerta kun pesen kädet Methodin ekologisella saippualle, jossain ailahtaa hyvä olo….pullo on oikeasti kaunis siinä altaan reunalla. Saippua tuntuu käsissä joltain ihan muulta kuin saippualta….jotenkin vilvoittavalta ja hoitavalta. Ja hyvä olo senkun paranee, kun täytän sen täyttöpullosta. Ostin toki ennenkin täytettäviä nestesaippuoita, mutta en koskaan saanut niitä  täytettyä tai jostain syystä pumppu hajosi. Tuntui hassulta panna eri saippuaa vanhaan pulloon ja muuta lapsellista. Siivouspäivänä heitin sitten jemmaan jätettyjä täyttöpulloja roskiin ja tunsin olevani huono ja riittämätön.

Todeksi on muuttunut haave tukijäsenistä. Monet suuremmista eettisistä työllistäjistä ja uusio/työpajatuotteiden valmistajista ovat lähteneet mukaan verkkokauppaamme kuten Näkövammaisten keskusliitto ry ja koko Sokeva-Käsityö mallisto, Pääkaupunki Seudun Kierrätyskeskus Oy, Jupiter-säätiö Vaasasta ja moni muu pienempi toimija.

Todeksi on muuttunut asiakkaiden löytyminen. Vielä toki ehdimme  paketit postitella, emmekä huku tilauksiin. Mutta tilauksia tulee tasaisesti ja eri tapahtumissa kiertäminen on kertonut, että toimintaideaamme pidetään tärkeänä. Moni haluaa kertoa tarinansa kuultuaan Hyväntekijästä. Yllättävän monella on läheinen, kummilapsi tai muu, joka on vammainen,  mielenterveyskuntoutuja, sokea — työttömyydestä puhumattakaan. Lähes jokainen on samaa mieltä, että valmennus- ja työllistymisjaksoilla olisi hyvä päästä tekemään jotain oikeaa tuotetta, innostua kenties jostain uudesta käsillä tekemisestä. Jostain mikä pitäisi kiinni elämässä.  Muidenkin arvostamia tuotteita voisi valmistaa omaan tahtiin ja saada pientä lisäansiota ja olla ylpeä, että juuri minä teen noita tuotteita, mitkä tuossa kuvassa ovat.

Todeksi on muuttunut asioiden järjestyminen. Kiireestä ja paineesta huolimatta monet asiat ovat loksuneet paikoilleen kuin itsestään. Olemme löytäneet uskomattoman hyvän ja kenties markkinoiden edullisimman Aloe Vera -sarjan, joka on ihan uutta Suomessa. Törmäsin ihmeellisesti Styland Oy:n Teuvoon, joka oli juuri kahden vuoden väännön jälkeen saanut neuvoteltua näille tuotteille maahantuontisopimuksen. Teuvo ihastui ideologiaamme ja olemme päässeet vihkiytymään luonnonmukaisten ihmeaineiden saloihin kuten aloeen, argan-öljyyn, etana tehoseerumiin ja muuhun. Luomuplantaasin laadukkaat tuotteet näyttävät kiinnostavan juuri asiakaskuntaamme ja hyvä niin. Monia muitakin mukavia kohtaamisia ja puhemiehiä on matkalta löytynyt, joten ilolla odottelemme, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Ja unelmathan elävät edelleen. Ne ovat kuin nuo ikkunan sadenorot tänään. Nekin jatkavat matkaansa koko ajan. Hetken ne kyllä tutisevat liitoksissaan kuin miettien mihin suuntaan matka nyt jatkuukaan ja sitten noro  jatkaa matkaansa. Ja aikansa maan päällä seikkailtuaan, keikkuvat nekin taas pää pilvissä taivaalla :))

 

Onnellisenä Yhteiskunnallinen yritys -merkistä

Osuuskuntamme on saanut Yhteiskunnallinen yritys -merkin ja arvostaa sitä suuresti. Se on kuin Avainlippu- tunnus potenssiin kymmenen.  Sitoutuminen ylijäämän jakamiseen – siis siihen, että mahdollisesta voitosta yli puolet, meidän tapauksessamme 60 %  käytetään  yhteiskunnalliseen hyvään – on iso päätös. Käytännössä pidän kuitenkin paljon tärkeämpänä kriteerinä sitä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, joka velvoittaa ns. virallistettuja yhteiskunnallisia yrityksiä vuosittain tarkastelemaan toimintaansa juuri tuossa valossa. Miten toteutamme kaunista ajatustamme yhteiskunnallisuudesta? Kuinka todellista kestävän kehityksen puolesta toimiminen on ja millä perusteilla mahdollista ylijäämää jaetaan? Siis kenen etu on kulloinkin etusijalla?

Kriteerit merkin saamiseen ovat melko tiukat, mutta se on vain hyvä. Toivomme, että Suomalaisen Työn Liitto hallinnoi merkkiä jatkossakin todellisen läpinäkyvyyden nimeen, eikä merkistä tule pelkkä markkinointikikka tai yleishyödyllisten toimijoiden täytettä vailla oleva lupaus. Ainakin tekemisen asenne on uusien yhteiskunnallisten yritysten verkostossa tällä hetkellä kohdillaan. Työtä tehdään intohimolla ja muutosvoima-asenteella. Ja siellä itää se siemen, joka voi kasvaa suureksi yhteisen hyvän puuksi. Ja hyvinkin pian.